Haluamme ottaa kantaa Vantaan kaupungin yhteistoimintaneuvotteluihin, joiden piirissä on taiteen perusopetuksen kaksi kunnallista oppilaitosta, Vantaan musiikkiopisto ja Vantaan kuvataidekoulu. Taustalla on kaupunginhallituksen asettamien säästötavoitteiden saavuttaminen. Vaikka julkisuudessa on annettu ymmärtää, etteivät toimenpiteet vaikuttaisi lapsiin ja nuoriin, kohdistuisivat niiden vaikutukset merkittävästi myös lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin.
Vantaan kaupungin strategiassa ”Tulevaisuus asuu Vantaalla” korostetaan lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemista, segregaation ehkäisyä ja kotoutumisen edistämistä. Vantaan musiikkiopisto ja Vantaan kuvataidekoulu toteuttavat näitä tavoitteita toiminnassaan päivittäin. Työnantaja on perustellut suunniteltuja toimenpiteitä strategian toimeenpanolla, mutta mielestämme esitetyt suunnitelmat eivät tue strategian tavoitteita.
Oppilaitosten henkilöstön kohdalla kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä – virka- ja työsuhteiden heikennykset, lomautukset sekä huomattavat määrät irtisanomisia mm. viranhaltijoina toimivien opettajien osalta. Työnantaja tarkastelee myös opettajien palvelussuhteen ehtoja ja opettajankoulutuksen tarkoituksenmukaisuutta. Alaikäisten oppilaiden kohdalla opettajan pedagoginen kelpoisuus on ensiarvoisen tärkeä asia, josta ei ole syytä tinkiä.
Olemme huolissamme siitä, että toimenpiteiden valmistelu etenee kohti päätöksentekoa ilman riittävää vuoropuhelua alan asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelma toimenpiteiden laajuudesta olisi oppilaitosten toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittävästi laatua heikentävä.
Toimenpiteiden perusteet
Irtisanomisia esitetään tuotannollis-taloudellisin perustein, vaikka irtisanomisilla ei saataisi välittömästi haettuja säästöjä. Osalle viranhaltijoista tarjottaisiin irtisanomisen vaihtoehtona päätoimisen tuntiopettajan tehtävää. Käsityksemme mukaan työn tarve ei ole oppilaitoksissa vähentynyt – oppilaat tarvitsevat edelleen opettajan, ja oppilaitosten kehittämistyötä tulee edelleen tehdä.
Perusteina on esitetty myös toimintaympäristön muutoksia, kuten taiteen perusopetuksen lakiuudistusta ja opetussuunnitelmien perusteiden uudistusta. Uusi laki tai sen myötä muuttuvat opetussuunnitelmien perusteet eivät kuitenkaan ole voimassa, ja niiden sisällöt saattavat vielä muuttua. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan lakiuudistuksen keskeinen tavoite on lisätä taiteen perusopetuksen saavutettavuutta, eli vahvistaa juuri niitä tavoitteita, joita myös Vantaan strategiassa korostetaan.
Työnantaja on lisäksi todennut seuraavaa: ”Uusi taiteen perusopetuksen lainsäädäntö edellyttää riittävää määrää vakinaisia opettajia, ei tiettyä määrää viranhaltijoita”. Kyseessä on painava tulkinta, josta olisi syytä käydä julkista keskustelua.
Oppilaitosten toiminta ja saavutettavuus
Vantaan musiikkiopistossa ja Vantaan kuvataidekoulussa tarjotaan taiteen perusopetusta, ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Oppilaitoksissa on oppilaita yhteensä noin 2800 ja henkilöstöä 130. Opetusta tarjotaan 17 eri toimipisteessä ympäri Vantaata.
Oppilaitokset ovat merkittävän kokoisia – Vantaan kuvataidekoulu on opetustuntimääriltään Suomen toiseksi suurin kuvataidekoulu ja Vantaan musiikkiopisto kunnallisista musiikkiopistoista opetustuntimääriltään toiseksi suurin (Opetushallitus). Oppilaitosten merkitys taiteen perusopetuksen koko opetusalalle on valtakunnallisesti suuri.
Oppilaitokset järjestävät kuntalaisille vuosittain yli 300 maksutonta konserttia, näyttelyä ja tapahtumaa, mikä kertoo oppilaitosten merkityksestä paikallisina kulttuuritoimijoina. Opetus on myös tällä hetkellä perheille saavutettavaa – oppilasmaksut ovat pääkaupunkiseudun tasoon nähden kohtuulliset, ja perheiden on tarvittaessa mahdollista saada maksuhuojennusta toimeentulotukiperusteisesti. Oppilasmaksuihin saa lisäksi tukea mm. Vantaan lasten ja nuorten rahastosta.
Taiteen perusopetuksen lisäksi oppilaitokset järjestävät Kulttuurilasten tapahtumia, Harrastusten Vantaan harrastustoimintaa, näyttelyitä, päiväkoti- ja vanhainkotivierailuja, koululaiskonsertteja ja kesäleirejä. Musiikkiopiston oppilaat esiintyvät myös säännöllisesti Vantaan kaupungin tapahtumissa.
Oppilaiden opintojen jatkuvuus
Taiteen perusopetuksen oppilaat on hyväksytty Vantaan musiikkiopiston ja Vantaan kuvataidekoulun oppilaiksi viranhaltijapäätöksellä. Heidän opintonsa tulee turvata myös jatkossa. Työnantajan esittämien toimenpiteiden vaikuttavuutta oppilaitosten toimintaan, opetustarjontaan, saavutettavuuteen tai laatuun ei tietääksemme ole selvitetty tai arvioitu millään tavalla. Työnantaja ei ole myöskään riittävällä tavalla selventänyt, mitä oppilaiden opinnoille käytännössä tapahtuu, mikäli heidän opettajansa irtisanotaan.
Yksilöopetuksen merkitys musiikin opiskelussa
Neuvottelupöytäkirjoissa mainitaan, että musiikkiopiston yksilöopetuksen ja ryhmäopetuksen määrää aiotaan tarkastella. Mikäli yksilöopetuksen määrää aiotaan Vantaan musiikkiopistossa entisestään vähentää, herää kysymys siitä, kenellä on tulevaisuudessa oikeus oppia soittamaan tai laulamaan tavoitteellisesti.
Taiteen perusopetuksen yksi keskeisimmistä valtakunnallisista tehtävistä on tavoitteellisen harrastustoiminnan lisäksi tuottaa jatko-opintokelpoisuus taidealan ammattiopintoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilailla tulee olla mahdollisuus kerryttää riittävän korkeatasoiset ja oikea-aikaiset taidot, jotta osaaminen riittää nuoren niin halutessaan myös korkeakouluopintoihin Taideyliopistossa tai ammattikorkeakouluissa.
Oppilaitosten rahoitus ja valtionosuudet
Vantaan musiikkiopisto ja kuvataidekoulu toimivat valtionosuuksien, kuntarahoituksen ja oppilasmaksujen varassa. Valtionosuus määräytyy opetustuntiperustaisesti, joten opetuksen vähentäminen pienentäisi myös valtion rahoitusta. Musiikkiopiston ja kuvataidekoulun valtionosuus vuonna 2025 oli yhteensä 2 539 578 € (musiikkiopistossa 2 194 588 € ja kuvataidekoulussa 344 990 €).
Kuntarahoituksen osuus molemmissa oppilaitoksissa oli vuonna 2025 yhteensä 1 997 571 €, joista kaupungin sisäisinä tilavuokrina maksettiin yhteensä 1 271 254 €.
Toimintaa varten jäi siis kuntarahoituksesta käyttöön molempien oppilaitosten kohdalla yhteensä 726 317 €, jota käytettiin opetuksen järjestämisen lisäksi investointeihin, kuten soitinten ja opetusmateriaalien hankintaan ja huoltoon. Valtionosuuden ja kuntarahoituksen lisäksi molemmat oppilaitokset saavat toimintatuottoja ja perivät opetuksesta oppilasmaksuja, joiden yhteenlaskettu summa vuonna 2025 oli 1 383 744 €.
Työnantajan suunnitelma kertoo vahvasti siitä, että katsontakanta on muodostettu yksipuolisesti kuntaosuus huomioiden, eikä siinä ole huomioitu vaikutuksia valtionosuuden määrään. Oppilaitokset eivät voi toimia ilman kuntarahoitusta – mikäli kuntaosuutta vähennetään, vaikuttaa se samalla myös oppilaitoksen mahdollisuuteen tarjota opetustunteja. Jokainen taiteen perusopetuksen laajasta oppimäärästä vähennettävä opetustunti vähentää samalla suoraan myös opetustuntiperustaista valtionosuutta. Toisin sanoen, kun kunta investoi taiteen perusopetukseen rahaa, se saa sijoitukseensa nähden huomattavasti enemmän valtiolta takaisin. Jos kuntarahoituksesta säästetään, menetetään samalla myös valtionosuutta.
Valtionosuus on myönnetty nimenomaan Vantaan musiikkiopistolle ja Vantaan kuvataidekoululle, eikä sitä voi siirtää muille toimijoille. Oppilaitosten nykyinen rahoitusmalli mahdollistaa työehtosopimusten noudattamisen ja henkilöstön lainmukaiset työolot.
Taiteen perusopetuksen merkitys
Taiteen perusopetus on tavoitteellista, opetussuunnitelmaan perustuvaa opetusta. Se tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden pitkäjänteiseen harrastamiseen sekä valmiuksia ammatillisiin ja korkea-asteen opintoihin. Opetusta antavat alan korkeasti koulutetut, kelpoiset opettajat. Kysymys ei ole kerhotoiminnasta, vaan ainutlaatuisesta koulutuspolusta, johon kunnat ovat vahvasti sitoutuneita.
Taiteen opiskelun positiivisia vaikutuksia lasten kehitykseen mm. kielenoppimisen ja kognitiivisen kehityksen kannalta on tutkittu paljon, erityisesti musiikin kohdalla (Linnavalli, Tervaniemi & Huotilainen, 2023). Tavoitteellinen taiteen opiskelu edesauttaa juuri niitä taitoja, joita Suomessa tällä hetkellä erityisesti tarvitaan – resilienssiä, pitkäjänteisyyttä, luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Se tukee myös hyvinvointia, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ehkäisee sosiaalista eriytymistä.
Tutkimukset osoittavat, että musiikkitoiminta voi tukea maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuutta ja kuulumisen tunnetta (Rinde & Kenny, 2021). Taiteen perusopetus edistää Vantaan kaltaisissa kunnissa kotoutumista, kun kantasuomalaiset ja monikulttuurisista taustoista olevat lapset ja nuoret tapaavat harrastuksessa toisiaan ja muodostavat ystävyyssuhteita. Taiteen perusopetus tarjoaa turvallisen kasvuympäristön sekä pitkäaikaisia, luotettavia aikuisia lasten ja nuorten elämään.
Sekä suomalainen että kansainvälinen tutkimus osoittaa, että lasten ja nuorten ennaltaehkäisevistä palveluista leikkaaminen on tullut kunnille pitkällä aikavälillä kalliiksi. Eniten lasten ja nuorten palveluista 1990-luvulla leikanneet kunnat maksoivat 2000-luvulla suurimmat laskut mm. vaikeahoitoisten nuorten psykiatrisesta hoidosta (Pääkkönen, 2012). Lasten ja nuorten harrastus- ja hyvinvointipalveluihin kohdistuvia säästöjä tulisi siksi tarkastella erityisen huolellisesti.
Suomessa lasten ja nuorten tulevaisuus ratkaistaan muutamassa suuressa kaupungissa, kuten Vantaalla, sillä väestö ja nuoriso keskittyvät vahvasti suuriin kasvukeskuksiin. Suurten kaupunkien kyky onnistua arjen palveluissa ja nuorten tukemisessa määrittää siis pitkälti koko Suomen tulevaisuuden osaamistason ja hyvinvoinnin.
Lopuksi
Vantaan musiikkiopisto ja Vantaan kuvataidekoulu vahvistavat kaupungin veto- ja pitovoimaa sekä tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia. Mikäli suunnitellut toimenpiteet toteutuvat, on perusteltua kysyä, millaisen viestin Vantaa lähettää lapsiperheille ja millaista tulevaisuutta kaupunki haluaa rakentaa.
Tällä kannanotolla vaadimme, että Vantaan kaupunki arvioi suunnitelmansa uudelleen ja selvittää vaikutukset oppilaisiin, henkilöstöön, opetustarjontaan, saavutettavuuteen sekä valtionosuuksiin perusteellisesti ennen päätöksentekoa.
Kasvavana kaupunkina Vantaan tulisi panostaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin ja toimia oman strategiansa mukaisesti tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Esitetyt toimenpiteet ja niiden perustelut vaikuttavat lyhytnäköisiltä ja ovat ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, joita kaupunki itse on tulevaisuudelleen asettanut.
Vantaalla 29.9.2026
Milla von Weissenberg
Vantaan musiikkiopiston opettajat ry, puheenjohtaja
Vantaan musiikkiopiston ja Vantaan kuvataidekoulun luottamusedustaja, JUKO/OAJ
Sami Markkanen
Vantaan pääluottamusedustaja, JUKO/OAJ
Jukka Mölsä
OAJ:n Vantaan paikallisyhdistys ry, puheenjohtaja
Juhana Lindström
Suomen musiikin- ja taideopettajien liitto SMOL ry, vt. puheenjohtaja
Sanna Saarinen
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry, puheenjohtaja
Johanna Kivioja
Kuvataidekoulujen liitto ry, puheenjohtaja
Vantaan musiikkiopiston opettajat ry, OAJ:n Vantaan paikallisyhdistys ry ja Suomen musiikin- ja taideopettajien liitto SMOL ry ovat osa Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ta.